Trap-ammunta

Trap on yksi haulikolla ammuttavista ampumaurheilulajista, joihon kuuluvat Skeet, Compac-Sporting, Sporting, metsästyammunnat,
sekä  Trap. Yleisesti puhutaan savikiekkojen ampumisesta

Trapissa ammutaan ampujasta poispäin lentävää kiekkoa. Kiekko lähetetään ampujan toimesta, huutamalla ampumapaikalla olevaan
mikrofoniin. Kiekkko lähtee huudosta välittömästi, ja sen lähtönopeus vaihtelee 100 km/h vaiheilla, lajista riippuen. Ampujalla on peruskilpailussa kiekkoa kohden käytettävissään kaksi patruunaa, mutta finaali ammutaan yhdellä patruunalla /kiekko. Kierrosmäärät vaihtelevat kilpailusta riippuen kahdesta viiteen.
Trap jakautuu olympialajeina tunnettuihin trap-ammuntaan ja kaksoistrap-ammuntaan. Näiden lisäksi ammutaan kansallisia trapista sovellettuja lajeja,
sekä metästystilannetta jäljittelevää metsästystrappia. Olympiatrapin virallinen nimi on International Trap / kansainvälinen trap.


Olympiatrap- rata



Suomessa harrastetaan trap-lajeista eniten kansallista trappia joka tunnetaan myös nimellä: ykköstrap (1-trap).
Kiekkoa kohden käytetään yksi patruuna. Kierroksella ammutaan 25 kiekkoa viideltä eri ampumapaikalta, jotka ovat rinnakkain
1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Ampumapaikka vaihtuu seuraavaan jokaisen laukauksen jälkeen. Ase nostetaan laukaisuvalmiiksi
poskelle, ennen kiekon kutsumista.
Toinen kansallinen trap-laji on automaattitrap (A-trap), joka poikkeaa edellisestä kiekon lentoradan suhteen. Automaattitrapissa on käytettävissä
peruskilpailussa kaksi patruunaa kiekkoa kohden. Finaalissa kiekkoa kohden on käytettävissä vain yksi patruuna. Automaattitrap jäljittelee Olympiatrappia, joka on varsinaisen trap-ammunnan kutsumanimi Suomessa.
Kansallisissa trap-lajeissa on käytössä yksi kiekonheitin. Olympiaradalla heittimiä on kaikkiaan 15 kpl, kolme jokaista viittä ampumapaikkaa kohden.
Automaattitrapissa ampuminen keskimmäiseltä ampumapaikalta vastaa jokseenkin ampumista olympiatrapissa.




Omia ajatuksia -haulikolla ampumisesta:

Haulikolla ei oikeastaan ampumahetkellä tähdätä vaan "osoitetaan" kohteeseen. Jyvä on hyödyksi enemmänkin haulikkoa valmiusasentoon aseteltaessa.

Tukki on haulikon "tähtäin". On hyvin tärkeää säilyttää melko tiukka kontakti poskella tukkiin  kun asetta käännetään maalia kohti. Käsien täytyy pysyä "lukittuina" ja koko yläkropan kääntyä lantiosta ylöspäin. Etutukkia ei puristeta, vaan etumainen käsi vain kannattelee sitä.

Trapissa ase laitetaan valmiusasentoon, jonka jälkeen piippu ja jyvä täytyisi unohtaa kokonaan ja keskittyä suuntaamaan katse heitinhaudan etu- ja yläpuoliseen alueeseen, jolle kiekko tulee heittimeltä näkyviin kun se huudetaan liikkeelle. Kiekon suunnan havaittuaan ampuja lähtee seuraamaan sitä melko vaistomaisesti ja todellakin koko kropallaan, käsien asentoa muuttamatta. Kiekkoa pitäisi ampua viimeistään sillä hetkellä kun sen lento saavuttaa korkeimman pisteensä. Kun se alkaa laskea maata kohden, se alkaa olla jo auttmattoman kaukana. Ja vielä yksi tärkeä juttu: älä pysäytä pyssyn liikettä laukaisuhetkellä, vaan jatka liikerataa vielä hetki laukaisun jälkeen.

Trap-haulikot ampuvat jonkin verran yli, jotkut "suoraan päin". Kannattaa ampua eri patruunoilla ampumaradoilla olevaan kohdistustauluun, tai sellaisen puuttuessa vaikkapa "voimapaperiin" johon on ristillä tai täplällä merkitty "tähtäyspiste". Ampumaetäisyys testilaukauksissa noin 30-35 metiä. Kuviota tarkastelemalla selviää haulikon ja patruunan käynti, johon tukien voi hakea osumia kiekkoon.

Kun osumaa alkaa tulla, pitää oppia rakentamaan valmiusasento, kiekon katsominen, aseen kuljetus, kiekon huutotapa, jalkojen asema "kivellä", ja moni muu asia aina samalla tavalla. Niin kun tekee 25 kertaa täsmälleen samalla tavalla, osuu 25 kiekkoon... helppoa?  Ei.

20.9.2008



Videokuvan analysointia: laukaus vuoden takaa ja nyt (elokuu 2007 ja 2008)


Tutkin videokuvasta ääniohjelmaa apuna käyttäen reaktioaikojani.
Muutosta reaktioajoissa näiden otosten välillä ei ole tapahtunut, mutta ampuma-asento
on muuttunut jonkin verran. Aika kiekon "huutamisen" ja haulikon laukeamisen
välillä on 2007 kuvassa 0,714 sekuntia, ja 2008 kuvassa 0,763 sekuntia.
Ero: 5 sadasosaa on tulkinnanvarainen, koska aika on laskettu alkaen huudon
"keskeltä" ja päättyen piipun suusta tulevaan ruutisavun purkaukseen.

Edelläoleva kuva videosta jonka lyhennetty ja pakattu versio Youtube-sivullani. Suora linkki videoon

Haulikko




Kuvissa
Ylempi: Browning Ultra XT -trap
Alempi: Bettinsoli:  Tyypillinen italialainen metsästyshaulikko jolla aloitin ampumaharrstukseni.


Mittoja ja muuta asiaa kuvan ylemmästä haulikosta:

Browning Ultra XT: Piiput kiinteillä supistuksilla: alapiippu3/4, ja ylä 1/1 (Trap-supistukset)
Kokonaispituus: 1200 mm
Piipun pituus: 30 tuumaa  (76cm)
Tukin pituus, liipasimesta tukin perään 377 mm (säätöliipasin etuasennossa -pisimmillään)
Tukin pudotus, etu: 37mm
Tukin pudotus, puolivälissä 37: mm (säädettävä poskipakka "nollilla")
Tukin pudotus, taka 37: mm
Etutukin leveys: 50 mm
Kiskon leveys 12 mm, korkeus 7 mm
Paino 3,8 kg.
Ei piipunvaihtajaa, automaattiejektorit.
Varmistin: ei automaattinen.
Säädettävä liipaisimen etäisyys.


Browning purettuna laukussaan


"Leimattua rautaa" -kaiverrutin Browningin lukkoon nimikirjaimeni -tätä ei myydä!

---

Ejektorin kynnet

Ostaessani Browningin 7.9.2007, siitä puuttuivat ejektoreista kynsien varmistintapit. Ellei lukkoa avatesaan pitänyt varaansa, sai hylsyt ja kynnet silmilleen. Myyjäliike lupasi toimittaa varaosat, kunhan saa ne maahantuojalta. Tätä kirjoittaessani päivämäärä on 8.2.2008. Eli tasan viisi kuukautta on kulunut tuosta ostopäivästä. Olin jo viemässä pyssyä asesepän käsittelyyn, mutta tänään postilaatikkoon oli ilmestynyt kirje, joka sisälsi minigrip-pussissa nuo kaivatut tapit.
Asensin ne paikallen. "Juhlan kunniaksi" piti toimituksesta tietysti ottaa pari kuvaa tännekin ihmeteltäväksi:


Kuvassa punaisella ympyröity hippu on alapiipusta irrotetun ejektorin kaivattu varaosa.


Tässä tuplakuvassa ejektorit koottuna, ja tominnassa. Punainen nuoli osoittaa paikallaan olevaan varmistintappiin. Klikkipatruunat toimittavat testipatruunan virkaa. Kyseessä ei ole nelipiippuinen haulikko.

---

Pari sanaa klikkipatruunoista

Klikkipatruunoiksi kutsutaan ruudittomia, jousella varustettuja "patruunoita" Ne suojaavat nallipiikkejä silloin kun ase laukaistaan tyhjänä. Haulikko olisi hyvä laukaista pois vireestä, kun se laitetaan pidemmäksi ajaksi pois käytöstä. Asiasta ollaan kahta mieltä: toinen "koulukunta" pitää toimenpidettä turhana, ja toiset laukovat aseen aina pois vireestä kun sitä ei käytetä. Melko yleinen tapa ampumaradalla näyttää olevan aseen klikkaaminen pois vireestä, kun se laitetaan laukkuun. Klikkipatruunoita tulisi käyttää myös silloin, kun kuivaharjoitellaan ilman ruutia kotona. Näitä tyhjälaukauksia kertyykin joillekin melko paljon.

Klikkipatruunoissa on eroja:

Useimmat (kuten ylläolevassa kuvassa) on varustettu jousella kuormitetulla "nallilla", joka on valmistettu messingistä. Ne tyssääntyvät kuitenkin melko nopeasti nallipiikin voimasta, ja klikkipatruuna ei enää täytä tehtäväänsä. Näitäkin voi toki käyttää, mutta ne on uusittava melko usein, varsinkin jos harjoittelee ilman ruutia.



Vaihtoehtona messinkinallille on nylon-materiaalista tehty, joka ei ole ainakaan näissä kuvan klikeissä jousella varustettu. Kuvassa käyttämättömät  patruunat tarkasteltavina suurennuslasin alla. Valmistajan mukaan niiden pitäisi kestää jopa 3000 tyhjälaukausta. En aio laskea kuivaharjoittelulaukauksieni määrää, mutta uskon niitä tulevan talven aikana satoja.

Mikroskoopissa:

Mikroskoopilla otetussa kuvassa vanhat ja uudet, päältä ja viistosti sivusta kuvattuna.
Messinki vastaan muovi, jousitettu vastaan jousittamaton.



A-Zoom Klikkipatruuna, kuvattuna uudelleen,  huomattavasti hylätyn "messinkinallisen"
klikkausmäärää ahkeramman "ampumisen" jälkeen: 23.7.2008


Suurennuslasilla


...ja mikroskoopilla kuvattuna.  Kulumaa ei juuri ole. Suurennos 20x

---

Osumakuvioita

---

Patruunoiden lähtönopeuksia -testattiin 20.9.2008

---

Mitä se on syönyt?


Ratapatruuna purettuna  -Clever Mirage T1,  haulikoko 8, 24 grammaa
Vasemmalta järjestyksessä: Haulit, välitulppa, ruuti, hylsyn muoviosuus
ja nallipää leikattuna irti hylsystä -nähtynä "sisältäpäin". 

---

Trap-ammunnan patruunasäännöistä: