Trap - ammunta


 Lajit - Aseet  - Ejektoreista - Nallipiikin jälkiä - Patruunat  - klikkipatruunatlinkkejä ampumaurheiluun
 
- Ajankohtaista asiaa -  



Lehtiartikkelin otsikko kertoo kaiken tarvittavan
-ja on omalla kohdallani hyvin ajankohtainen!
-lupa artikkelin julkaisuun tällä verkkosivulla pyydetty toimittajalta-



Satakunnan Ampujat

 

Trap-ammunta


Trap on yksi haulikolla ammuttavista ampumaurheilulajista, joihon kuuluvat Skeet, Compac-Sporting, Sporting, metsästyammunnat,
sekä  Trap.
Yleisesti puhutaan savikiekkojen ampumisesta

Trapissa ammutaan ampujasta poispäin lentävää kiekkoa. Kiekko lähetetään ampujan toimesta, huutamalla ampumapaikalla olevaan
mikrofoniin. Kiekkko lähtee huudosta välittömästi, ja sen lähtönopeus vaihtelee 100 km/h vaiheilla, lajista riippuen.
Trap jakautuu olympialajina tunnettuihin trap-ammuntaan ja kaksoistrap-ammuntaan. Näiden lisäksi ammutaan kansallisia trapista sovellettuja lajeja,
sekä metästystilannetta jäljittelevää metsästystrappia. Olympiatrapin virallinen nimi on International Trap / kansainvälinen trap.

olympiatraprata
Olympiatrap- rata



Suomessa harrastetaan trap-lajeista eniten kansallista trappia joka tunnetaan myös nimellä: ykköstrap.
Kiekkoa kohden käytetään yksi patruuna. Kierroksella ammutaan 25 kiekkoa viideltä eri ampumapaikalta, jotka ovat rinnakkain
1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Ampumapaikka vaihtuu seuraavaan jokaisen laukauksen jälkeen. Ase nostetaan laukaisuvalmiiksi
poskelle, ennen kiekon kutsumista.
Toinen kansallinen trap-laji on automaattitrap, joka poikkeaa edellisestä kiekon lentoradan suhteen. Automaattitrapissa on käytettävissä
kaksi patruunaa kiekkoa kohden. Automaattitrap jäljittelee Olympiatrappia, joka on varsinaisen trap-ammunnan kutsumanimi Suomessa.
Kansallisissa trap-lajeissa on käytössä yksi kiekonheitin. Olympiaradalla heittimiä on kaikkiaan 15 kpl, kolme jokaista viittä ampumapaikkaa kohden.
Automaattitrapissa ampuminen keskimmäiseltä ampumapaikalta vastaa jokseenkin ampumista olympiatrapissa.




sivun alkuun



Haulikko




Kuvissa
Ylempi
: Browning Ultra XT -trap
Alempi:
Bettinsoli
Tyypillinen italialainen metsästyshaulikko
jolla aloitin ampumaharrstukseni.


Mittoja ja muuta asiaa kuvan ylemmästä haulikosta:

Browning Ultra XT: Piiput kiinteillä supistuksilla: alapiippu3/4, ja ylä 1/1 (Trap-supistukset)
Kokonaispituus: 1200 mm
Piipun pituus: 30 tuumaa  (76cm)
Tukin pituus, liipasimesta tukin perään 377 mm (säätöliipasin etuasennossa -pisimmillään)
Tukin pudotus, etu: 37mm
Tukin pudotus, puolivälissä 37: mm (säädettävä poskipakka "nollilla")
Tukin pudotus, taka 37: mm
Etutukin leveys: 50 mm
Kiskon leveys 12 mm, korkeus 7 mm
Paino 3,8 kg.
Ei piipunvaihtajaa, automaattiejektorit.
Varmistin: ei automaattinen.
Säädettävä liipaisimen etäisyys.


Browning purettuna laukussaan


"Leimattua rautaa" -kaiverrutin Browningin lukkoon nimikirjaimeni -tätä ei myydä!





Ejektorin kynnet

Ostaessani Browningin 7.9.2007, siitä puuttuivat ejektoreista kynsien varmistintapit. Ellei lukkoa avatesaan pitänyt varaansa, sai hylsyt ja kynnet silmilleen. Myyjäliike lupasi toimittaa varaosat, kunhan saa ne maahantuojalta. Tätä kirjoittaessani päivämäärä on 8.2.2008. Eli tasan viisi kuukautta on kulunut tuosta ostopäivästä. Olin jo viemässä pyssyä asesepän käsittelyyn, mutta tänään postilaatikkoon oli ilmestynyt kirje, joka sisälsi minigrip-pussissa nuo kaivatut tapit.
Asensin ne paikallen. "Juhlan kunniaksi" piti toimituksesta tietysti ottaa pari kuvaa tännekin ihmeteltäväksi:

ejektorit
Kuvassa punaisella ympyröity hippu on alapiipusta irrotetun ejektorin kaivattu varaosa.

browningin ejektorit
Tässä tuplakuvassa ejektorit koottuna, ja tominnassa. Punainen nuoli osoittaa paikallaan olevaan varmistintappiin. Klikkipatruunat toimittavat testipatruunan virkaa. Kyseessä ei ole nelipiippuinen haulikko.



Pari sanaa klikkipatruunoista

Klikkipatruunoiksi kutsutaan ruudittomia, jousella varustettuja "patruunoita" Ne suojaavat nallipiikkejä silloin kun ase laukaistaan tyhjänä. Haulikko olisi hyvä laukaista pois vireestä, kun se laitetaan pidemmäksi ajaksi pois käytöstä. Asiasta ollaan kahta mieltä: toinen "koulukunta" pitää toimenpidettä turhana, ja toiset laukovat aseen aina pois vireestä kun sitä ei käytetä. Melko yleinen tapa ampumaradalla näyttää olevan aseen klikkaaminen pois vireestä, kun se laitetaan laukkuun. Klikkipatruunoita tulisi käyttää myös silloin, kun kuivaharjoitellaan ilman ruutia kotona. Näitä tyhjälaukauksia kertyykin joillekin melko paljon.

Klikkipatruunoissa on eroja:

Useimmat (kuten ylläolevassa kuvassa) on varustettu jousella kuormitetulla "nallilla", joka on valmistettu messingistä. Ne tyssääntyvät kuitenkin melko nopeasti nallipiikin voimasta, ja klikkipatruuna ei enää täytä tehtäväänsä. Näitäkin voi toki käyttää, mutta ne on uusittava melko usein, varsinkin jos harjoittelee ilman ruutia.



Vaihtoehtona messinkinallille on nylon-materiaalista tehty, joka ei ole ainakaan näissä kuvan klikeissä jousella varustettu. Kuvassa käyttämättömät  patruunat tarkasteltavina suurennuslasin alla. Valmistajan mukaan niiden pitäisi kestää jopa 3000 tyhjälaukausta. En aio laskea kuivaharjoittelulaukauksieni määrää, mutta uskon niitä tulevan talven aikana satoja.

Mikroskoopissa:

Mikroskoopilla otetussa kuvassa vanhat ja uudet, päältä ja viistosti sivusta kuvattuna.
Messinki vastaan muovi, jousitettu vastaan jousittamaton.



A-Zoom Klikkipatruuna, kuvattuna uudelleen,  huomattavasti hylätyn "messinkinallisen"
klikkausmäärää ahkeramman "ampumisen" jälkeen: 23.7.2008


Suurennuslasilla


...ja mikroskoopilla kuvattuna.  Kulumaa ei juuri ole. Suurennos 20x







Patruunoita  trap-ammuntaan





sellier & bellot


haulikonpatruunan osumakuvio
Testasin 11.4.2008 patruunoiden osumakuvioita
Ammuin  haulikuviot testitauluun. Haulikuviot on ammuttu peltitauluun 30 metrin etäisyydeltä.
Tähtäyspiste joka on kuvissa keltainen risti, oli tähdätessä juuri jyvän kohdalla.
Suurempi versio kuvasta on nähtävissä omassa ikkunassaan, klikkaamalla tästä

UUSI:

Osumakuvioita 10.8.2008. 
Vertailussa Clever Mirage- T1 ja T3:n haulikuviot. Tässä ei "tähtäyspistettä" merkittynä, mutta se sijaitsee
samassa kohdassa taululla kuin edellisissäkin. Kuvio on siirtynyt oikealta keskemmälle, koska säätöperä on ruuvattu
vasemmalle sivuvääräksi, ja paremmin "osuvaksi".
Suurempi versio kuvasta on nähtävissä omassa ikkunassaan, klikkaamalla tästä






Mitä se on syönyt?

haulikon patruuna purettuna
Ratapatruuna purettuna
Vasemmalta järjestyksessä: Haulit, välitulppa, ruuti, hylsyn muoviosuus
ja nallipää leikattuna irti hylsystä -nähtynä "sisältäpäin". Kuva ehjästä patruunasta






Trap-ammunnan patruunasäännöistä:

patruunat haulikkoammuntaan




Linkkejä aseisiin, ja ampumiseen
SAL-haulikkojaosto, lajiesittelyt
Satakunnan Ampujat
Suomen Ampumaurheiluliitto

Suomen Metsästäjäliitto  
Erälle.net ase-ja metsästysforumi
Rekyyli- lehden keskustelupalsta

Ammuntaa videolla: ISSF-TV 

Videolinkkejä:
Omia kokeilevia kuvauksiani Youtubessa
Ammuntaa (ampumista) SubTv:N ohjelmassa "Äijät"


Kauppoja ja aseseppiä
Printec Hobby
Aseliike Ammo 
Hantaurus
Aseistamo

Kallion Asepaja - Köyliö

Paukku ja Haukku - Pori
Sissos - Rauma
Linkkilista aseliikkeistä - Virkistysampujat
AA-Production & Marketing Pori





Ajankohtaista:


trap ammunta
10.8.2008 Ammuttu oma ennätys (ylempi rivi)  -"täyteen" on vielä matkaa kolme kiekkoa.
Aloituskivenä ykkönen ja lajina kansallinen trap.
Harjoitukset jatkuvat !


Videokuvausta 14.7.2008



YouTube- video kuvattu alkuosaltaan syksyllä 2007, ja loppuosa 14.7.2008.
Tutkin kuvista ääniohjelmaa (soundtrack-pro) apunakäyttäen reaktioaikoja.
Muutosta reaktioajoissa näiden otosten välillä ei ole tapahtunut, mutta ampuma-asento
on muuttunut jonkin verran. Aika kiekon "huutamisen" ja haulikon laukeamisen
välillä on 2007 kuvassa 0,714 sekuntia, ja 2008 kuvassa 0,763 sekuntia.
Ero: 5 sadasosaa on tulkinnanvarainen, koska aika on laskettu alkaen huudon
"keskeltä" ja päättyen piipun suusta tulevaan ruutisavun purkaukseen.



sivun alkuun
päivitetty: 27.8.2008

Pääsivulle